Päivän biisi: Strike – Inspiration

DesuDesu-normal.jpg

"Desucon Ibeliustalossa..."

Pakkasenpurema haukkasi täysi-ikäisiä kävijöitään 14.-16.2.2014 Lahdessa Sibeliustalolla. UruharaFC:n tärkein syy hakeutua Lahteen viikonlopuksi oli Nordic Cosplay Championship 2014 Suomen toinen ja samalla viimeinen esikarsinta. Lauantaina ratkaistaisiin, kuka cosplayjaaja pääsee Suomen vuoden 2014 joukkueen kolmanneksi edustajaksi! Muistutettakoon, että kaksi aikaisempaa edustajaa valittiin Traconissa 14.-15.9.2013.

Blogissa on jo hyvän aikaa puhuttu Jackin asun valmistamisesta. Viimeisenä viikkona ennen conia Jackin takki alkoi haistatella ihan tosissaan ja kaikki aika meni takin kanssa nahisteluun, ei blogin päivittämiseen. Ongelma muodostui miehustan kankaasta, joka jousti. Koska kangas oli kaikkea mahdollista hylkivää ulkoilukangasta, siihen ei tarttunut tukikangas, jolla joustoa olisi voinnut hillitä. Tämä johti siihen, että miehusta ja alavara eivät sopineet toisiinsa. Tämän lisäksi olkasaumoja piti korjata, hihoja pidentää, ja helman säleet piti purkaa ja ommella monta kertaa parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Jos joku siis luulee, että UruharaFC tuosta vain tuottaa cosplayasuja joilla pukukilpailuissa pärjätään, se on harhaluulo. Jokaisessa asussa on ongelmia, joiden äärellä valvotaan ja menetetään usko omaan ammattitaitoon. Jokainen pukukilpailussa menestyvä pukumme on kovan työn tulos eikä mikään sunnuntaikäsityö. Kyllä siinä on opettajia ikävä, kun kahden aikaan yöllä istut ompelemassa takin kauluksia käsin, koska koneella niitä ei saa tehtyä.

Ty%C3%B6t%C3%A4Ty%C3%B6t%C3%A4-normal.jp

Perjantaina aamulla siirryimme Savonlinnasta Kuusankoskelle vanhempiemme hoiviin, ja täältä illalla autolla Lahteen. Ennen Lahteen lähtöä oli hyvin aikaa purkaa tavarat ja viimeistellä cosplayasut. Muutamat pukujen osat kaipasivat maalikerrosta aerosolimaaleista. Savonlinnan kerrostaloasunnossa on vähän paha aerosolia suihkuttaa, miksi maalaus suoritettiin suosiolla vasta kotona autotallissa. Lähdön hetkellä pakkasimme mukaan kaikki Jackin näytöksen lavasteet ja suuntasimme Lahteen. Satu puki kandi raver vaatteet, mutta itse olin ihan perus käyttövaatteissa. Emme lähteneet conittamaan, vaan lavaharjoituksiin ja tuomaan lavasteemme. Mahdollisuus harjoitella perjantaina oli mahtavaa luksusta, kiitos tästä Desucon <3!

Perjantain harjoitukset olivat ahdistava tilanne. Desuconin puolesta järjestelyt sujuivat hyvin, mutta itse olin ihmisraunio. Melkein hukkasimme Jackin beyblade kiekon, minun kynsikkääni repesivät saumoista (jotenkin osasin varautua tähän...) ja sekoilin lavalla kuin mikäkin ääliö. Harjoituksia varten puin vain muutamia osia Jackin asusta, mm. kengät ja takin. Kokosimme rojumme, jätimme kootut lavasteet takahuoneeseen, ja luikimme tapahtuma-alueelle. Iltaa piristi mukavasti ystävien tapaaminen ja näiden kanssa jutteleminen <3. Perjantaina ystävänpäivänä ei pelkästään muistettu kavereita, vaan myös cosplayta. 2009 ystävänpäivänä minä aloitin cosplayharrastuksen <3! Cosplay ja ystävyys ovat siitä lähtien kulkeneet käsi kädessä. Minulla ja Satulla ei ole paljon kavereita, mutta tämä vähä on sitäkin mahtavampaa porukkaa! Etenkin cosplayn kautta olemme saaneet upeita kavereita, keiden seuraa emme vaihtaisi.

Yst%C3%A4v%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4Conissa-

Kiitos lahjoista ystävät rakkaat! Teidän seuranne on lahjoista paras <3.

DesuRave-normal.jpg

Minorea%26Kandi-normal.jpg

TentacleGirls%26Kandi-normal.jpg

Minorea, Kandi ja Yukihara

Takaisin Kuusankoskelle ja valmistautumaan lauantain koitokseen. Yöllä mölläsin nypläämässä Jackin takkia ja värjäämässä puvun kultaisia osia ennen kuin menin nukkumaan. Aamulla kaivoin laukusta valkoista trikoota ja surrutin ompelukoneella Jackille uudet kynsikkäät. Kuten sanoin, olin varautunut kehnolaatuisesta tekonahasta valmistettujen kynsikkäiden hajoamiseen, miksi otin trikoota varmuuden vuoksi mukaan. Maalatut osat olivat ehtineet kuivua ja ne saattoi kiinnittää Jackin pukuun. Saavuimme tapahtumapaikalle vasta noin tunti ennen oman tuomarointivuoron alkua. Meikin tein jo kotona, ja tapahtumapaikalla Satun avustuksella puimme Jackin asun. Siinä vaiheessa, kun Satu kampasi viimeiset peruukin hiustupsut asentoonsa, käsky kävi tuomarointiin. Minua jännitti kovasti. Tuomariston edessä piti puhua englantia, ja väsymyksen vuoksi pelkäsin selittäväni jotakin ihan outoa. Englanti ei suju ihan niin näppärästi minulta. Tuomaristo piiritti minut, katsoivat asua, kysyivät pari kysymystä ja se oli siinä. Ei mennyt kauaa. Kipitin valokuvaan ja sieltä kenraaliharjoitukseen, joka sujui hyvin. Tämän jälkeen alkoi henkinen valmistautuminen lavaosuuden alkuun. Mitä jännittämiseen tulee, niin Satu hermoili puolestani tuplasti enemmän, vaikka hänen ei tarvinnut edes esiintyä.

DesuconFrostbite15.2.1014Takahuone-norma

Tohinaa takahuoneessa cosplaykisaajien alkaessa kokoontua paikalle.

DesuconFrostbite15.2.1014SatujaP%C3%A4iv

NCC-karsintakilpailun näytöksissä sai käyttää mustiin puettua avustajaa.

Siellä sitä taas oltiin. Lavan sivussa olevassa huoneessa jonossa odottamassa oman näytöksen alkua. Katselin muiden kisaajien pukuja ja kaikki näyttivät todella kivoilta. Monissa oli upeita yksityiskohtia. Myös Hall cosplaykilpailun asut olivat toinen toistaan näyttävämpiä. Kisapäivänä kahdeksan NCC:sään mielivää cosplayaajaa oli selvinnyt paikalle. Mietin kisaamista ja sitä, miksi kerta toisensa jälkeen cosplayaaja palaa niihin takahuoneisiin. Se ei ole voitonhimoa, tai halua saada paljon palkintoja ja mainetta. Omalla kohdallani vastaus on selkeä, ja se löytyy opetuksena myös jokaisesta pelianimesta, mm. Beybladestakin: Koska cosplaykilpailu on kivaa ja siitä pitää. Silloin kun kisaamisesta pitää eikä se ole pakko, suoritukseen pystyy lähtemään rennosti ja itsevarmasti. Asun valinta ja valmistaminen, aikataulut, materiaalit ja tekniikat, näytöksen suunnittelu, valmistautuminen, jännitys, esiintymisen rakastaminen, hahmon ja sarjan rakastaminen, tulosten odottaminen, kovan työn tulos... Kaikki tämä tuntuu kutkuttavana jännityksenä kropassa, josta pääsee eroon vain menemällä lavalle ja esiintymällä koko sydänmestään!

N%C3%A4yt%C3%B6s-normal.jpg

Jos näitä valokuvia on uskominen, näytös sisälsi modernia tanssia.

Esiinnyin viimeisenä lavasteidemme vuoksi. Suoraan sanottuna pelkäsin yleisön tirskuvan aihevalinnalle, koska Beyblade... Se ei ole kovinkaan cool sarja. Olen ollut pariin kertaan todistamassa yleisössä, miten juuri Beybladea ja mm. Bakugania haukutaan aihevalintana. Huomioon ottaen miten kömpelö olin harjoituksissa, yleisön edessä sujui paljon paremmin. Näytös sujui hyvin, mitä nyt onnistuin pudottamaan kiekkoni telineestä. Selvää on kuitenkin se, että näytös jatkuu ja esiintyjän pitää tehdä kaikkensa korjatakseen tilanteen sen sijaan, että jäätyisi paikoilleen. Siinä vaiheessa, kun riikinkukon pyrstöä symbolisoiva viuhka aukesi, yleisö hurrasi kovempaa kuin olin odottanut.

N%C3%A4yt%C3%B6s2-normal.jpg

Tämä todistaa yhden asian: Suomessa nähdään aivan liian vähän "sirkustemppuja" cosplaynäytöksissä. Otimme mallia siitä, mitä näimme Japanissa World Cosplay Summitissa, ja toimme lavasteet osaksi esiintymistä. Ei pidä kuitenkaan yliyrittää. Turhien rojujen ja tehosteiden raahaaminen lavalle, ne vain latistavat näytöksen. Hyvä näytös on yksinkertainen tarina, jossa on alku, huippukohta ja selkeä loppu. Kohtuus kaikessa siis. Liika häslinki tekee cosplaynäytöksestä sekavan. Yksi yllätys riittää vallan hyvin sen sijaan, että kaikkea ihmeellistä tykitetään peräjälkeen. Toivon hartaasti, ettei Suomen cosplaynäytöksistä tule koskaan paperisilppu kipinäsuihku euroviisuja, joissa puku täytyy vaihtaa vähintään kahdesti cosplaynäytöksen aikana. Haluan suomalaisten arvostavan käsityön taitoa sen sijaan, että arvostamme heitettyjen volttien määrää ja sitä, kuka löysi parhaimmat jytät näytöksensä taustalle. Kansainväliset arvokisat ovat oma lukunsa ja niiden arvomaailmaa täytyy ymmärtää edustuspaikan osuessa kohdalle. Sama koskee myös esiintymiskilpailuja, joissa painopiste on juurikin näytöksellä. Jokainen panostakoon lavaosuuteen juuri sen verran kuin itse haluaa ja tarpeelliseksi näkee, ja sillä hyvä :). Muistakaa, että suurin osa meistä on amatöörejä pienellä budjetilla. Omalla kohdallani panostan aina enemmän pukuun kuin näytökseen.

N%C3%A4yt%C3%B6s3-normal.jpg

Elämä on taideteos. Näytöksen alussa Jack kompuroi maalitölkkeihin yksinomaan siitä syystä, että ääninauhassa on maalitonkan kolahdus, ja tätä ei saanut pois tai peitettyä. Tämän seurauksena kolahdus ja loiskahdus piti ottaa osaksi näytöstä. Mitä taiteeseen tulee, emme saaneet maalata Sibeliustalon seiniä tai viillellä lavaa kiekolla, miksi oli tyytyminen tuohon 55 x 46 cm omakuvaan.

Beyblade ei ole sarja, jota joka toinen conittaja myöntäisi seuraavansa, mutta todella moni tietää siinä pelattavan hyrrillä. Onhan tätä hyrräanimea näytetty Suomen telkkarissa ensimmäisen kerran jo yli 10 vuotta sitten. Silti yksilöllisen pelitavan, hahmon luonteen ja sarjaan liittyvien teemojen nitominen yhteen englanninkielellä muodostavat melkoisen sekamelskan. Cosplaynäytöksen yksi hyvä ohjenuora on suunnitella näytös niin, että se esittelee sarjan yleisölle ja saa heidät kiinnostumaan siitä. Silti aina yleisössä on joku, joka ei ymmärtänyt näytöstäsi. Näytös esitetään ennen kaikkea tuomareille, jotka pisteyttävät sinua - yleisö hurratkoon mukana. Nykyään monet ilmoittautumislomakkeet sisältävät kohtia, joihin voi laittaa vapaasti tietoa hahmosta. Näihin kohtiin on hyvä linkata kaikki jaksot, luvut ja tietosivut, jotka helpottavat tuomarien työtä. Jos kilpailussa on näytös, niin tuomarit yleensä tutustuvat sarjaan voidakseen arvioida hahmouskollisuutta näytöksessä ja sinun pieni vaivannäkösi lomakkeen kanssa voi olla heille suuri apu! Joistain hahmoista täytyy etsiä tietoa kiven alta, jolloin valmis linkki, joka vie suoraan parhaimpaan tietolähteeseen, säästää tuomarien aikaa. Jos tuomari ei ole tutustunut sarjaan millään tapaa, niin hänen on turha sanoa palautteessa, ettei ymmärtänyt näytöstä. Yleisöä ajatellen juontoon voisi ottaa mukaan mm. Katsudoconissa nähdyn mallin, jossa juontaja esittelee lyhyesti sarjan ja lavalle tulevan hahmon. Muutaman lauseen mittaiset esittelyt kirjoittavat kisaajat itse ja lähettävät juontajalle. Tämä auttaisi myös yleisöä tulemaan mukaan näytökseen, josko tässä kohtaa täytyy todeta, ettemme ole ikinä nähneet niin epäselvää näytöstä, ettei siitä olisi tajunnut mitään. Pallo on kisaajilla myös lavahaastattelu kysymyksien kohdalla. Keksi itsellesi sellaiset kysymykset, joilla voit avata sarjaa ja hahmoa paremmin yleisölle!

Takaisin Frostbiteen ->

Kiitokset Satulle, joka toimi avustajana lavasteen takana. Lavaosuuden jälkeen luikimme kihisemään takahuoneeseen, ja aikamme supateltua siirryimme sivuhuoneeseen odottamaan tulosten julkistamista. En lähtenyt voittamaan, mutta toivoin silti sijoittuvani kolmen parhaan joukkoon. Ilmoittautumisen hetkellä rasittuneena valitsin turvallisen aihevalinnan ja päätin lähteä kokeilemaan miten kävisi. Jännäsimme sijoituksia ihan tosissaan, koska kisaajat olivat tasaväkisiä ja voittajaehdokkaita oli useita. Hyvinhän siinä sitten kävi, koska voitto tuli! Minä lähden heinäkuussa kisaamaan Nordic Cosplay Championshipsiin Ruotsiin osana kolmihenkistä joukkuetta! Riemu oli rajatonta eikä kukaan säästynyt haleilta!

MinnaVasarainen%20%286%29-normal.jpg

JEE! Vasemmalta oikealle NCC tuomaristo, 1., 2. ja 3. sija. Onnea kaikille Desucon Frostbiten kilpailuissa menestyneille!

Jahka voitontanssit oli lavalla tanssittu, siirryimme takaisin takahuoneeseen. Tapasin aikaisemmin Traconissa valitut NCC edustajat ja Suomen joukkueen teräsnaisen Iriksen. Pidimme pienen juttutuokion tulevasta. Samaan aikaan Satu  pakkasi lavasteet ja puki cosplayasun päälleen. Kello lähenteli jo iltaa kun viimein saimme tavaramme autoon ja pääsimme conalueelle nauttimaan tapahtumasta. Siinä vaiheessa myyntipöytäsali oli jo kiinni ja ihmiset odottelivat iltabileiden alkua. Satu oli pukeutunut sarjasta Beyblade: G-Revolution hahmoksi Ming Ming. Moneksi tuntia emme jaksaneet jäädä paikan päälle pyörimään. Rankka päivä vaati veronsa ja väsymys oli armoton. Ystävämme otti meistä muutamia valokuvia, ja tämän jälkeen pakkasimme itsemme autoon ja köröttelimme kotiin kertomaan hyvät uutiset. Olisi ollut kivaa jäädä seuramaan kansainvälisiä cosplaykilpailuja koskevaa ohjelmaa, mutta riski nukahtamisesta istuvilteen ja ohjelman häiritseminen kuorsaamisella oli liian suuri.

DesuconFrostbite15.2.1014NCC-kisaajat1-n

Nordic Cosplay Championship 2014 Suomen joukkue: Siiri P, Siiri L ja Päivi A.

Jos NCC-karsinnan voittaminen oli minulle lauantain paras juttu, niin Satulle paras juttu oli tämä:

MillaReppu-normal.jpg

Tämä kertakaikkisen suloinen Miffy-reppu on lahja nuorelta naiselta, joka esittäytyi meille nimellä Lukki. Hän blogiamme lukeneena oli laittanut merkille Satun mieltymyksen näihin valkoisiin pupuihin. Hämmennys ja liikutus olivat suurta, kun hän saapui lauantai-iltana luoksemme ja antoi repun lahjaksi Satulle. Me molemmat olemme KC:ssa todella kiitollisia tästä kauniista eleestä ;_;. Kiitos Lukki <3! Satu tulee varmasti käyttämään tätä reppua ahkerasti! Toivottavasti blogimme voi tuoda jatkossakin iloa ja inspiraatiota ihmisten elämään!

DSCN5498-normal.jpg

Huoneemme lauantai-iltana. Eihän täällä mahdu kävelemään!

Hyvin nukuttu yö kostautui sunnuntaiaamuna, kun nukuimme vähän liian pitkään ja tuli kiire lähteä Lahteen. Aamulla piti ehtiä meikata, silittää puvut ja tarkistaa kenkien kunto ennen lähtöä. Lähtöaskel oli laaaaiska. Koska oli Beyblade viikonloppu, pukeuduimme Kyoyan ja Nilen pukuihin. Jackin näytöksen seurauksena olin saanut molempiin polviini isot mustelmat, joita kolotti mukavasti sunnuntaina. Minulla oli kiire NCC:sää koskevaan kokoukseen maid kahvilaan. Kiirettä ei helpottanut se, miten kaikki parkkipaikat tapahtuma-alueen ympärillä olivat täynnä, ja auto piti jättää kauemmas tienlaitaan. Rynniessämme kohti pukuhuonetta vastaan tuli ystävämme pohjoisesta. Täysin pyytämättä hän tuli auttamaan asujen pukemisen kanssa, ja täytyy myöntää, ettei cosplayasu ole koskaan mennyt päälleni niin nopeasti. Suuret kiitokset hänelle ja erityiset kiitokset siitä, miten ystäväisemme jäi auttamaan Satua puvun ja tavaroiden kanssa minun kiirehtiessä kahvilaan.

Kahvilassa pidimme pienen infotilaisuuden koskien tulevaa matkaamme Ruotsiin. Saman pöydän ääressä istuivat Suomen 2014 edustajat, Iris ja Närconin edustaja Ruotsista. Kaikenlaista olisi voinnut kysyä, mutta finaalipaikka oli minulle vielä niin uusi juttu, etten ollut ehtinyt pyöritellä asioita mielessäni. Se on selvää, ettei matkasta tule samankaltaista kuin World Cosplay Summitista! Ruotsi on paljon rennompi paikka, ja paraateja tai lehdistötilaisuuksia tuskin on (harmi). Tiedän jo, minkä asun haluan pukea finaaleja varten ja näytöstäkin on ideoitu :). Näistä asioista lisää myöhemmin. Maid kahvilalle kiitos hyvästä palvelusta <3.

Loppuajan conista hengasimme myyntipöytäsalissa juttelemassa tuttujen kanssa ja kävimme kuvauspisteellä. Satu osti minulle voiton kunniaksi nemunekon <3. Se on keltainen ja siinä on ruskeita raitoja. Annoin kissan nimeksi Tora (tiikeri), mutta kutsun sitä Sämpyläksi.

ConistaOstetut-normal.jpg

Ostoksia myyntipöytäsalista: Kangasmerkki, lystikkäät raitasukat ja kaulaketjuun ripustettavat sakset ompelijalle.

Itse Frostbitestä emme pysty sanomaan paljoakaan, koska kaikki aika meni kisan perässä ryntäillessä. Porukkaa oli tavallista vähemmän. Kandi & Cyberin väellä ei ole mikään alle 18-vuotiaita vastaan ja meistä iloiset alaikäiset ovat mukavaa sakkia. Ihailen teini-ikäisten kykyä innostua asioista niin voimakkaasti ja miten he antavat sen näkyä. Meitä saa hyökätä halaamaan, mutta vain etupuolelta ja pitää huutaa ensin varoitukseksi. Pakkasimme loputkin Jackin lavasteista autoon ja lähdimme conista päättäjäisten alkaessa välttyäksemme ruuhkalta. Sääli, että esityskilpailu jouduttiin perumaan vähäisen osanoton vuoksi, sillä meitä ainakin kiinnostaisi kisata esityskisassa jossain vaiheessa :).

Seuraavassa päivityksessä VALOKUVIA viikonlopun cosplayasuista ja linkkilista. 

- Päivi