Päivän biisi: Mega NRG Man - Rocketman

 

DSCN7690-normal.jpg

Viikonloppuna Turussa oli not so serious cosplayta, kun Cosvision valtasi Logomon. Cosplaypainotteinen ensimmäistä kertaa järjestettävä tapahtuma kutsui kävijöitä mm. useilla pukukilpailuilla ja cosplaykunniavierailla. Paneelit ja luennot käsittelivät pukujuttuja, ja niin ikään myös työpajat ja näytökset olivat suunniteltu tukemaan harrastusta.

Cosvisionissa kisattiin ensimmäistä kertaa Suomessa kutsuvieras cosplaykilpailu, johon kutsuttiin 10 cossaajaa. Tämä kilpailu herätti mielenkiintomme Cosvisionia kohtaan joulukuussa. Ajattelimme, että nyt lavalle nousevat cosplayn konkarit, edustuskisoissa kisanneita puvuntekijöitä, jotka ottavat toisistaan mittaa verisessä taistelusta. Näin ei kuitenkaan käynyt, ja tunnustan olleeni kovin pettynyt kun kisakutsua ei tullut T_T. En silti vähättele kutsuvieras sarjan cossaajia. Pätevää porukkaa koko sakki ja osa heistä vierailee aivan liian vähän kisalavoilla ^_^.

Vuoden alussa meiltä kysyttiin tulisimmeko Cosvisioniin pitämään luentoa aiheesta historiallisten asujen valmistus. Naputtelin luennon kokoon, mutta mitä lähemmäs Cosvisionia päästiin, sitä vaikeammalta lähteminen alkoi tuntua. Sunnuntaina oli bodypainting näytös Heli Tikkasen johdolla, ja meidän toivottiin tavalla X osallistuvan näytökseen. Tämän seurauksena luentomme Historiallisten kankaiden kahinaa siirrettiin lauantaille klo 15:00. Valitettavasti samaan aikaan alkoivat päivän pukukilpailut. Viikko ennen conia pohdimme taloudellista tilannettamme. Meidän piti valmistaa conia varten uudet cosplayasut Androidit 17 ja 18, mutta mönkään meni sekin. Siihen päälle muut huolet täältä Savonlinnasta, ja lopputuloksena oli epämiellyttävä ja sekava möykky asioita. Kävipä kuitenkin niin, että vakituinen kesätyöpaikamme huuteli töihin pariksi päiväksi, ja tästä saimme kokoon matkarahat. Niiden turvin pakkasimme laukkumme ja hyppäsimme junaan. Juna vei meidät perjantaina illalla Kuusankoskelle, ja lauantaina aamulla äipän ja iskän autolla lähdimme ajamaan kohti Turkua. Poukkoilevan liikenteen joukossa väsyneenä ja ahdistuneena körötellessämme pohdimme, olisikohan sittenkin kannattanut jäädä Savonlinnaan kytemään. Coneja on tullut kierrettyä vuodesta 2009 lähtien. Kauhean mielellään ei huonoja kokemuksia haluaisi kerätä. Monesti paha mieli coneissa johtuu siitä, ettei tunne olevansa valmis lähtemään ja joutuu stressaamaan koko ajan vähän kaikesta. Olimmeko menossa kohti hauskaa viikonloppua vai kurjia muistoja?

DSCN7716-normal.jpg

Logomolle oli helppo löytää ja auton sai pysäköityä ovien läheisyyteen. Tapahtumapaikkana Logomo oli valoisa ja miellyttävä. Suureen keskushalliin oli pystytetty myyntipöydät, ja heti vieressä oli taidekuja. Käytäviä pitkin pääsi helposti luentosaleihin. Keskushallin toisesta päädystä löytyivät narikka, ja pöytiä ja tuoleja istuskelua varten. Pihamaa oli rauhallinen ja täynnä kiehtovia paikkoja valokuvausta varten, mm. historiallinen veturi ja luola löytyivät, ja kun kulki tien ylitse, pääsi viheralueille ja kallioille. Photoshoot ryhmiä putkahteli Logomon punatiiliseinien eteen ja käytäville kuin sieniä sateella. Opastus tapahtuma-alueen sisäpuolella oli surkea. Logomon sivukäytävillä seilaaminen ja pukuhuoneiden etsiminen oli yhtä helvettiä. Käytävät, hissit ja lukuisat ovet muodostivat melkoisen sokkelon.

Jahka vihdoin ja viimein löysimme pukuhuoneeseen, hermot olivat kireällä. Koska päätimme lähteä matkaan viimetingassa, mukaan tuli otettua ne puvut mitkä sillä hetkellä kaapista käteen sattuivat. Lauantaina puimme Kimagure orange roadista Manamin ja Kurumin koulupuvut. Pukujen paidat olivat hiukan kosteat, sillä olin pessyt niitä perjantai-iltana kotona. Yleensä cosplayasu otetaan vähintään viikko ennen conia esille ja valmistellaan matkaa varten pesulla, silityksellä ja korjauksella. Äkkilähdön vuoksi en ehtinyt tarkastamaan asujen kuntoa aikaisemmin kuin vasta perjantaina kotona. Meikkasimme, puimme, kampasimme peruukkimme nätisti, jätimme matkalaukut narikkaan ja hipsimme tapahtuma-alueelle hiukan kosteissa paidoissa ihmettelemään Cosvisionin ihmeitä.

Kaikki matkaa koskeva negaaminen oli turhaa. Cosvisionissa oli älyttömän kivaa! Päivän aikana tapasimme paljon tuttuja ja vaihdoimme heidän kanssaan sekalaisia kuulumisia. Yllättävän moni tunnisti ns. Superperhe asumme ja ilahtuivat nostalgisen sarjan cosplayjaamisesta. 15:00 alkoi Historiallisten kankaiden kahinaa luento. Pelkäsin, että luentoa tulee kuuntelemaan kolme henkilöä, joista kaksi ovat säälistä paikalle saapuneita kavereitani, ja yksi tiukkapipoinen kriitikko, joka haukkuu minut luennon jälkeen blogissaan. Auditorioon kuitenkin saapui kourallinen kuuntelijoita ja 45 minuutin ajan kerroimme heille, mitä kannattaa ottaa huomioon silloin, kun alkaa valmistamaan historiallista asua. Kukaan ei lähtenyt kesken pois tai alkanut nukkumaan, ja ehdin sanoa kaiken haluamani. Olen harkinnut luentomateriaalin julkaisemista täällä blogissa, jotta myös pukukilpailun takia luennolle pääsemättömät henkilöt voisivat päästä tutustumaan historiallisiin tiedonjyviin. Mitään maatamullistavia faktoja luento ei sisältänyt, vaan ihan perustietoa.

DSCN7685-normal.jpg

1. Historialliset kankaat eivät kahise koska ne valmistettiin luonnonkuiduista, ja luonnonkuidut ovat liian pehmeitä kahistakseen.

2. (emme käy läpi pukuhistoriaa) koska 45 minuuttia ei riitä siihen ja minä en ole riittävän pätevä kyseiseen hommaan.

Luennolta kiirehdimme katsomaan pukukilpailuja, ja ehdimme paikalle juuri silloin, kun viimeinen kutsuvieraskisaaja lopetti näytöksensä. Jatkossa toivoisimme, että juontajat selkeyttäisivät kisaajien lavalle kutsumista, koska japaninkielisten sarjojen ja nimien peräkkäin lausumisesta ei saa yhtään tolkkua:

- Manami Kasuga Kimagure orange road (hahmoa ja sarjaa ei pysty erittelemään toisistaan jos ei osaa japania)

- Animesta Kimagure orange road *tauko* hahmo Manami Kasuga (tauko selkeyttää, anime kertoo onko kyseessä sarjakuva, peli, elokuva jne.)

Olisi myös hauskaa, jos hahmoa kuvailtaisiin muutamalla sanalla. Ei voi olla niin kiire, että hahmot, sarjat ja kisaajat pitää tykittää lavalle yhtä soittoa ilman pientä taukoa.

- Animesta Kimagure orange road *tauko* suloinen Manami Kasuga koulupuvussaan.

Tämän lisäksi toivoisin, että myös joukkueissa ilmoitettaisiin kaikki hahmot ja heitä cossaavien henkilöiden nimet:

- UruharaFC on valmistanut puvut sarjasta Kimagure orange road *tauko* Päivi on pukeutunut hahmoksi Manami Kasuga ja Satu esittää hahmoa Kurumi Kasuga.

Palkintojenjaossa perustelut olivat masentavia. Siisti asu, hyvät materiaalivalinnat, onnistunut kokonaisuus, mukaansatempaava näytös... Jokainen kisaaja haluaa kuulla jotakin yksilöllistä tällaisten perusjuttujen lisäksi, ja jokaisesta menestyvästä asusta pystyy sanomaan yksilöllisiä asioita. Jos puku voittaa, tietenkin se on hyvin tehty, mutta mitä muuta erikoista siinä oli? Perustelujen ei tarvitse olla salamyhkäisiä, vaan ne voivat jo vähän paljastaa palkinnon tulevaa saajaa, esim. kehutaan juuri sitä tiettyä yksityiskohtaa tai materiaalivalintaa.

Näiden lisäksi pieni pyyntö katsomossa istuville: Cosvisionissa ei ollut Traconin 2013 kaltaista lavalle huutelua. Silti osa teistä kommentoi lavan meininkiä melko lujaa vierustovereille, ja puhe kuuluu lähipenkkiriveille asti. Esityksiä saa kommentoida, mutta jatkuva keskustelu häiritsee muita salissa istujia.

DSCN7701-normal.jpg

Kaksostytöt Manami ja Kurumi Kasuga sarjasta Kimagure orange road. Sarja tunnetaan Suomessa nimellä Superperhe ja tytöt ovat Maija ja Niina Koski.

Pukukilpailun jälkeen kuljeskelimme tapahtumapaikalla, kävimme kuvaamassa asujamme ja moikkaamassa kunniavieraita. Vaati kaiken tahdonvoimani, etten ostanut myyntipöydästä lisää ihania Nemunekoja. 18:00 tapahtuma-alue suljettiin, ja kävijät lähtivät kohti ruokapaikkoja ja majoitusta. Pörräsimme autollamme pitkin katuja kun yritimme löytää majoituspaikkaamme Puolalan koulua, ja lopulta yksisuuntaista väärään suuntaan (se oli vahinko) kurvasimme koulun pihalle. Emme eksyneet läheskään niin pahasti kuin Tampereella. Majoituksessa oli tosi mukavia vänkäreitä ja auton sai jättää koulun pihalle (toisin kuin parissa muussa conissa). Koska olimme ohjelmanpitäjiä, majoituimme ruokalassa muun "henkilökunnan" kanssa. Meillä oli mukana muhkea ilmapatja, jonka vanhempamme omistavat. Patjalla on tosi mukava nukkua, mutta sähköisesti täyttyvä ja tyhjenevä patja on melko painava kantaa, miksi otamme sen mukaamme vain jos saamme auton käyttöömme. Toinen vanhemmiltamme mukaan tullut asia oli kylmälaukku täynnä eväitä, joita istuimme mussuttamaan ilmapatjalle. Äippä ja iskä ovat cosplaytoimintamme merkittävimmät (ja ainoat) tukijat <3. Ilmapatjan ympärille muodostui pieni piiri Cosvisionin henkilökunnasta syömään omia eväitään ja juttelemaan. Kiitos ruokaseurasta ja hyvistä jutuista <3! Tapaamme liian harvoin uusia ihmisiä coneissa, miksi moinen seurallisuus oli ihan parasta Cosvisionissa.

Lattiamajoituksesta lähdimme kiitämään ikärajattomiin iltabileisiin taide- ja monitoimitalo Vimmaan noin 20:00 aikaan. Vimmassa saattoi katsoa Euroviisujen finaaleja, mutta sitä ennen piti käydä tanssimassa discossa. Yläkertaan oli järkätty kunnon tanssilattia ja valot bailaamista varten, mutta silti kaikki vain istuskelivat salin laidoilla hengaamassa. Väsymys ja conihuuma sekoittuivat päässä sokerihumalaa pahemmaksi olotilaksi, ja pompimme tanssilattialle joraamaan aivan kuin olisimme olleet Mefistossa tai missä tahansa tutussa tanssipaikassa. Sieltä päädyimme lavalle esitanssijoiksi, ja kohta disco raikasi toivebiisejä, lava oli täynnä tanssivaa sakkia ja rohkeimmat uskaltautuivat myös tanssilattialla bailaamaan. En välittänyt siitä miten älykkään näköisesti tanssin. Musiikki soi kovaa ja minä liikuin sen tahdissa - tunsin olevani elossa.

Tietyssä vaiheessa iltaa musa laitettiin pois ja kaikki siirtyivät katsomaan Euroviisuja. Seurueemme lähti kohti aikuisten iltabileitä Cosmic Comic Cafeen. Olimme varautuneet jatkamaan tanssimista, mutta CCC:ssä kaikki vain istuivat pöydissä lasit kädessä, eikä kahvilassa voinnut tanssia. Kahvilassa oli kuitenkin tuttuja, joten kokoonnuimme pöytien ääreen juttelemaan ja viettämään iltaa. Pakostakin itkin kyyneliä sisäänpäin, koska lauantaina olisi ollut Savonlinnan Mefistossa ysäribileet enkä kyllästy niihin ikinä.

23:00 aikoihin hiivimme takaisin lattiamajoitukseen lepäämään. Mahtava päivä <3.

 

- Pänami

picture-20-normal.jpg