Kirjoitan tätä artikkelia omassa asunnossani. Palasimme eilen Ruotsista ja olimme noin 23:00 takaisin Savonlinnassa. Olen ehtinyt käydä töissä ja Satu on purkanut matkatavarat. Valitettavasti Närconissa alkoi olla sellainen meno päällä loppuviikosta, ettemme ehtineet päivittämään blogia kahta päikkyä enempää. Tämän lisäksi Campushallenin netissä oli melkoinen ruuhka, miksi yhteyden muodostaminen ei aina onnistunut.

DSCN4542.jpg

Jack ja Suomihamsteri. Nuu Nuusta tuli yleinen halilelu, jota sai rutistaa aina kun tunsi mitä tahansa negatiivista - eli Nuu Nuuta halittiin aika paljon reissun aikana 0_o

Nyt kirjoitan siitä, mitä tapahtui perjantaina Närconissa. Perjantain toinen sovittu ohjelma selvisi minulle torstaina illalla, kun kirpputorilla Närconin organisaatiohenkilö tavoitti minut. Minun toivottiin saapuvan puolen päivän aikaan kuvattavaksi televisioon. Nordic Cosplay Championshipsin filmaajat halusivat haastatella 2014 voittajaa. Onneksi olin pakannut Jackin puvun mukaan ja suunnitellut pukevani sen juurikin perjantaina. Noin 9:00 tinttasimme pimeään makuusaliin valot päälle, jotta näemme pukea ja meikata. Jos jollakulla oli vastaansanomista, saattoi tulla nahistelemaan minun kanssani. Olin laittanut kaiken valmiiksi edellisenä ilta ja minä totta tosiaan aioin meikata ja pukea makuusalissa, enkä siirtää tavaroitani muualle kunnioittaen nukkuvia. Tiedän, olen itsekäs hirviö, ja kello oli 9:00 aamulla.

Päivän puvut: Beyblade asut Jack ja Ming Ming. Vähän jälkeen puolen päivän lähdimme haastatteluun conialueelle. Onneksi kysymykset kysyttiin suomeksi ja sain myös vastata suomeksi. Englanti ja etenkin ruotsi eivät suju ihan niin näppärästi kuin äidinkieli. Haastattelija käänsi sanomani ruotsiksi kameralle. Lopuksi he halusivat kuvata miten minun ja Satun beyblade laukaisijat toimivat. Hyvin sujui.

haastis.jpg

Haastattelun jälkeen harrastimme yleistä hengailua. Meitä valokuvattiin (photoshoot kuvat päivitetään myöhemmin) ja ostimme tuliaisia. Haalimme yhdestä myyntipöydästä kaikkea hullua/hassua/erikoista japanilaista/itämaista naposteltavaa.

DSCN4540.jpg

Red bean mochi ei maistunut kovinkaan hyvältä, mutta jos riittävän paljon söisi, makuun varmaan tottuisi. Pakkaukset ovat kyllä todella söpöjä. Kiitokset myyjille, ketkä kärsivällisesti kestivät meidän lukuisat "mitä tämä on?" -kysymykset ja antoivat maistiaisia.

Meikit naamaan, ja puvut sileiksi ja päälle majoituksessa. Suomen kisajoukkue alkoi kokoontumaan backstagelle kenraaliharjoituksiin 18:30 aikoihin. Koko show käytiin huolella läpi. Seisoskelin lavan edessä videoimassa Suomen joukkueen näytökset. Sainpa siinä sivussa nähdä mm. avajaiset, kilpailun kulun ja muiden maiden näytökset. En kuitenkaan tulisi näkemään virallista kilpailua, koska aioin olla bakcstagella sen ajan. Satu kävi tulevaa muotinäytöstä koskevassa kokoontumisessa ja riensi takaisin heti kokouksen päätyttyä. Jahka harjoitusshow oli paketissa, lähdimme Satun kanssa käymään majoituksessa ennen virallisen kilpailun alkua. Satu vaihtoi Ming Mingin asun lämpimiin arkivaatteisiin, koska illan edetessä pimeä laskeutui ja backstagelle tuli hyytävän kylmä. Otimme mukaamme muutaman huovan ja ne tulivat tarpeeseen. Kiiruhdin hakemaan kolme lisää jotta kaikki palelevat saataisiin suojaan. Eräs työntekijä backstagella tunnisti minut ja sanoi "Sinähän olet viime vuoden mestari :D". Olisi tehnyt mieli paukauttaa takaisin "Niin olen, joten miksi minun pitää juoksuttaa huopia paleleville kisaajille sen sijaan, että istuisin eturivissä nauttimassa esityksestä tai vilkuttaisin lavalla? Minun pitäisi hitto vie olla tuolla kunniavieraana eikä piilossa lavan takana olen sentään voittaja". Missä ovat Närconin vänkärit, keiden työnkuva on täyttää kaikki NCC kisaajien toiveet? Minä jaksan hössöttää loputtomiin jos siihen vain annetaan mahdollisuus. Onneksi sentään naposteltavaa ja juotavaa oli järjestetty paikan päälle. Backstagella oli niin pimeää, että olin kompastua johtoihin ja pöytään pari kertaa. Asiaan toki vaikutti se, että toinen silmäni oli peitettynä. Käärimme Elzyn vihreisiin huopiin lämpösyistä mutta myös siksi, ettei hän katoaisi täysin pimeään mustassa puvussaan emmekä enää löytäisi häntä.

tuomari.jpg

Shinji Cosplay on vuoden 2013 mestari ja toimi 2015 Tanskan tuomarina. Näytösiltana hän oli pukeutunut teemaan sopivasti mestaruusasuunsa. Ja jos ette tiedä kuka tuo toinen tyyppi on, hävetkää. Taustalla lavalla on käynnissä palkintojenjaon harjoitus.

Onneksi kilpailu lähti käyntiin ajallaan klo 23:00 ja yksitellen kisaajat siirtyivät karsinoistaan ensin vilkuttamaan backstage kameralle, ja tästä lavalle. "Karsinat" olivat melko karua nähtävää: Pieni parkkiruutu, jossa oli kaksi tuolia, ja ruudusta ei saanut poistua. Kimpoilin Suomen joukkueen ruudusta toiseen kyselemässä onko kaikki hyvin ja tarvitaanko jotakin. Ennen näytöksen alkua kisaajasta näytettiin esittelyvideo, joka oli kuvattu torstaina. Videossa englanniksi kisaaja kertoi mm. puvustaan, sarjasta ja näytöksestä. Tämän jälkeen näytös lähti käyntiin. Suomen joukkueen pukumaakarit kisasivat numeroilla Aselea 2, Elzy 8 ja Regzo 12. Lavan laidalta näytökset pystyi seuraamaan siedettävän hyvin kiitos isojen videokuvakankaiden. Kilpailu sujui näppärästi jos ei oteta huomioon pimeää ja pakkasta. Ennen kisan alkua Satu siirtyi AG:n kanssa bäkkäriltä yleisöön kannustamaan kisaajia muiden suomalaisten joukkoon, jotka tapansa mukaisesti olivat aloittaneet jonottamisen jo hyvissä ajoin päästäkseen eturiviin ja Suomen tuomarin Majon taakse. Yleisössä liehui kuuleman mukaan ainakin viisi suomenlippua.

DSCN4548.jpg

Lava ja autio yleisö kenraaliharjoitusten aikaan.

Meidän mielestä Suomen joukkue suoriutui NCC:stä kerrassaan mahtavasti! Kaikkien näytökset onnistuivat ja puvut olivat upeat. Taattua Suomicosplay laatua <3. Onnistuneen illan päätteeksi jännitimme ihan tosissaan mikä mitaleista viedään kotiin. Olin aivan varma, että vähintään yksi - ei yksikään. 3. ja 1. sija Ruotsille ja 2. sija Norjalle. Viime vuonna hyvin menestyneet Tanska ja Suomi jäivät nuolemaan näppejään. Olin todella pettynyt, lähes murtunut, ja harmissaan seurue raahusti majoitukseen. Äkkituntumalta Suomen olisi pitänyt pärjätä paremmin. Tuntui siltä, kuin näytöksillä ei olisi ollut enää mitään merkitystä.  Emme nyt vihjaile, että kolme parasta olisivat olleet huonoja (ainakin voittajalla oli melkoinen kokonaisuus!). Tuomaristo oli tehnyt päätöksensä ja he tietävät paremmin kuin me, ketkä näimme puvut vain yleisöstä.

DSCN4543.jpg

2015 kisaajat ja heidän assistentit valmiina lähtemään kenraaliharjoitukseen.

Muistutan aina, että tärkeintä ei ole voitto, vaan murskavoitto ja vastustajan täydellinen nöyryyttäminen/hyvät palkinnot/tärkeintä ei ole voitto vaan epäreilu voitto... Tärkeintä on, että tuntee onnistuneensa ja antaneensa kaikkensa. Menestystä ei saa pelkästään palkinnoilla, vaan hyvillä suorituksilla. Mitalit toki hivelevät itsetuntoa, mutta ollakseen hyvä ei tarvitse voittaa mitään. Yrittäkää aina olla ennen kaikkea hyviä, ja vasta sen jälkeen voittaa jotakin.

Koko kilpailu ilmestyy Yle Areenaan TÄNNE NÄIN. Laittaisin tähän kuvat kolmesta parhaasta, mutta valitettavasti kaikista ei ole vielä älykkään näköisiä kuvia olemassa, joten palataan aiheeseen myöhemmin :).

Kello kahdelta yöllä nukkumaan.

 

- Päivi