Päivän biisi: Mörön teemamusiikkia Muumeista

Vähän päälle viikko sitten UruharaFC laittoi kissankorvat päähänsä ja tassutteli talviseen Kuopioon kun Winter Nekocon järjestettiin Musiikkikeskuksessa 5.-6.3.2016. Syy: Ohjelmanumero nimeltänsä kummitustalo! Kummitustalosta kirjoittelimme aikaisemmassa päivityksessä. Päätös talon tarjoamisesta Winter Nekoconiin syntyi vuoden 2015 puolella, ja siitä lähtien kokosimme erilaisia ideoita, joista lähteä tämänkertaista taloa rakentamaan. Viikko ennen conia siirryimme kotikonnuille Kouvolaan valmistautumaan Kuopion reissuun. Aikaisemmin olemme matkustaneet Kuopioon suoraan Savonlinnasta, mutta tällä kertaa päätimme lähteä liikkeelle Kouvolasta, josta saisimme käyttöömme vanhempiemme auton. Kummitustaloon tulee kuitenkin niin paljon tavaraa, että auto on ihan hyödyllinen kulkuväline.

DSCN7406.jpg

Kummitustaloa varten otimme mukaamme mm. isoja pressuja, vaaterekkejä, jätesäkkejä, teippiä, muovikuusen ja jo Kosuconin kummitustalosta tutun Muumien Mörön. Möröllä on korkeutta 2,3 metriä ja ympärysmittaa leveimmillään 4,60 metriä. Huolimatta isosta koostansa, Mörkö purkuu todella pieneen tilaan. Mörön koko runko on purettavaa muoviputkea ja pinta kangasta. Seuraavaa kummitustaloa varten yritämme keksiä jonkin toisen kammottavan hahmon. Tässä Mörkö, kun siitä on "päästetty ilmat pihalle".

Perjantaina pakkasimme auton täyteen kummitustalon tavaroita ja kaasutimme kohti Kuopion Musiikkikeskusta. Kuopion Fantasiapelit lahjoitti meille paljon pahvilaatikoita kummitustaloa varten, joten jahka olimme saaneet nämä noudettua, aloitimme talon kokoamisen. Selväksi kävi, ettei Kuopion keskusta ole autoilijaystävällinen paikka. Kiitos kaikesta avusta yms. Fantsun väki!

DSCN7407.jpg

Kummitustalomme sijaitsi 2. kerroksen musiikkiluokassa. Koko 2. kerros oli melkoisen lämmin paikka ja jaoimme luokan neljän ison pianon kanssa. Talon kokoaminen kävi kuitenkin aika helposti - olihan meillä apuna kolme muuta kummitustalon työntekijää ja kokemusta aikaisemmista kerroista kummitustalon kanssa. Isoista pressuista oli paljon apua kummitustalon vuoraamisessa. Ei tarvinnut käyttää niin paljon aikaa jätesäkeillä kaiken päällystämiseen, kun yksi iso pressu peitti alleen kaiken. Onneksi luokkahuoneessa oli pöytiä ja kattoon pystyi ripustamaan koukkuja. Pöytien päälle pystyi kokoamaan pahvilaatikoita ja näin saatiin aikaiseksi käytäviä korkeilla seinillä. Koukkujen ripustaminen kattoon mahdollisti sen, että saimme isot pressut pianojen eteen "seiniksi". Erityisen otettuja olimme niistä neljästä muovikuusesta, jotka saimme luomaan metsän tunnelmaa taloomme. Olihan talomme teema tällä kertaa kummitteleva metsä. Kokosimme taloa minkä ehdimme ennen kuin Musiikkikeskukset ovet menivät kiinni, jonka jälkeen lähdimme lattiamajoitukseen nukkumaan.

Lauantaina aikaisin aamusta kömmimme ylös, meikkasimme ja ajoimme takaisin Musiikkikeskukselle kokoamaan taloa loppuun. Satu toimi kummitustalon sisäänheittäjänä kissatyttö Fubukina. Päivi oli kummitustyttö Yuki, jonka sielu vaelteli talossa/metsässä rikkinäisessä cossissa. Tämän lisäksi meitä oli neljä vakituista kummitusta + yksi kummitus, joka tuli töihin kun muilta töiltä ehti + yksi vänkäri, joka auttoi meitä kokoamaan taloa + yksi ystävä, joka auttoi purkamaan taloa. Vaikka olimme sopineet kummitustalolle tarkat aukioloajat, silti talo aukesi aina myöhässä. Tähän on tultava muutos! Osittain se oli meidän oma vika. Fakta on se, että pari ensimmäistä tuntia talossa kuluu erinäisten vikojen havaitsemiseen ja korjaamiseen. Useinmiten viat huomaa vasta kun talo toimii (=siellä on kävijöitä). Jos talo sijaitsisi jatkuvasti samalla paikalla (sama rakennus, sama huone), niin edellisen kerran virheistä olisi helppo ottaa oppia, mutta sijainnin muuttuessa  emme pysty varautumaan kaikkiin yllätyksiin. Useimmiten nämä yllätykset ovat sellaisia, että jokin asia romahtaa talossa kesken kaiken tai jostain kajastaa liikaa valoa taloon. Winter Nekoconissa suurin päänvaiva olivat ikkunat, joista päivänvalo kajasti huoneeseen jopa pressun ja ikkunaverhojen lävitse. Ja tietenkin ikkunoiden täytyy olla sen verta korkeita, ettei niitä halua ylettää peittämään ><! Kiitos kaikille kävijöille, kun jaksoitte jonottaa kummitusten yrittäessä laittaa taloa siihen kuntoon, että teidän kokemuksenne olisi siellä paras mahdollinen. Jos emme pystyneet avaamaan taloa ajoissa, niin nipistimme pois tauoistamme.

DSCN7408.jpg

Valot päällä kummitustalo näyttää tältä. Pilkkopimeä talo on paljon dramaattisempi. Olemme miettineet ratkaisua siihen, jos joku kävijä ei uskallakaan mennä taloon, vaan kääntyy eteisessä takaisin. Hän on kuitenkin jonottanut taloon, joten on sääli heittää koko jonotusaika hukkaan. Seuraavaa kertaa varten olemme toivottavasti keksineet ratkaisun ja kaikki pääsevät käymään talossa - jopa pelokkaimmatkin henkilöt!

Satu toimi sisäänheittäjänä ensimmäistä kertaa. Työ oli todella sosiaalista ja small talk taidot olivat kovassa käytössä, mikä sopi puheliaalle Satulle hyvin. Päivi oli toista kertaa talon ns. kiltti kummitus, tällä kerta Yuki, kuka ohjasi talon kävijöitä ulos. Muiden kummitusten tehtävä oli säikytellä ja hämmentää talon kävijöitä. Taloon oli jonoa koko ajan, miksi oli sääli, että jossain vaiheessa jono piti aina katkaista. Tulijoita kummitustaloon olisi varmasti ollut enemmänkin, mutta valitettavasti emme pysty pitämään taloa koko ajan auki. Kummitusten täytyy välillä levätä, syödä, juoda ja talon kuntokin pitää aina välillä tarkistaa. Ovella käytiin usein kysymässä kauanko talossa vierailu kestää. Se on itse asiassa kiinni siitä, kuinka nopeasti talossa oleva tehtävä saadaan suoritettua. Jokainen vierailija on oikeutettu täyspainoiseen kummitteluun talossa. Mikäli kärsivällisesti jonotat, niin olet aina tervetullut vaikka tulisi käymään 10. kertaa saman päivän aikana.

Kummitustalossa.jpg

Siinähän se viikonloppu sitten menikin - kummitustaloa pyörittäessä. Itse coni jäi aika pahasti näkemättä lukuunottamatta niitä muutamaa hetkeä, kun pyörähdimme myyntipöytäsalissa ja iltabileissä.

DSCN7414.jpg

Om nom nom... Mikä kaulakoru...

Tämä ei kuitenkaan haitannut, koska pidämme kummitustalon pyörittämisestä ja tulemme melko varmasti pyörittämään kummitustaloa jatkossakin. Jokaiselle kerralle pyrimme keksimään jotakin uutta, ettei talo alkaisi toistaa itseään. Se, että te jaksatte kerta toisensa jälkeen jonottaa taloomme, auttaa meitä kehittämään ideaamme paremmaksi ja paremmaksi. Kummitustalo ei olisi mitään ilman kummiteltavia, kiitos siitä. Iso kiitos kuuluu myös kaikille kummituksille, ketkä tulevat vapaaehtoisesti koko conin ajaksi, tai silloin kun ehtivät, kummittelemaan. Melkein koko kummitustalon kalusto tulee aina sen omilta työntekijöiltä. Kummitusten keskuudessa hyvä yhteishenki ja yhteen pelaaminen ovat tärkeitä elementtejä jotta talo toimisi mahdollisimman hyvin. Kävijät saavat kokemuksesta kaiken irti hyvällä asenteella ja heittäytymiskyvyllä.

DSCN7413.jpg

Sunnuntaina talo purettiin, tavarat pakattiin ja auton keula kohti Kouvolaa. Maanantaina takaisin Savonlinnaan ja studiokuvauksiin illalla.

 

- Fubbe ja Yuki